Uuden harmonian luominen

Forever Young

(Huom! Pureudumme reharmonisoinnin maailmaan myös Stadin Musakoulu LIVE -lähetyksessä 3.7.2017 klo19.00 suorana osoitteessa www.Facebook.com/StadinMusakoulu. Tervetuloa seuraamaan!)

Puhutaan kappaleiden soinnuista ja siitä, miten niitä muokkaamalla kappaleen luonteen ja tunnelman voi muuttaa. Aloitetaan yksinkertaisella sointupohjalla, jonka voi kuulla esimerkiksi Alphavillen vanhassa kunnon megahitissä nimeltä Forever Young. Huomaa, että soinnut kappaleessa ovat alusta loppuun saakka samat. Yksinkertaisia kolmisointuja, jotka toistuvat aina samanlaisena.

Tässä artikkelissa tutustumme kahteen versioon kappaleesta. Analysoimme uudelleensoinnutuksen eli ”reharmonisoinnin” toiminnan. Alkuperäinen soinnutus on yksinkertainen ja löytyy monesta muustakin kappaleesta.

Dirty Loops (reharmonisoitu)

Dirty Loopsin versio Forever Young -kappaleesta on äärimmäisen hienostunut näyte siitä, mitä huolella rakennettu reharmonisointi saa aikaan. Siinä toteutetaan yksinkertaisia reharmonisointitekniikoita, mutta käydään myös rohkeasti reharmonisointimaailman raja-alueilla venyttämässä kuuntelijan kuuloelämystä mahdollisimman vääntäväksi. Kuunneltuasi kappaleen, analysoimme kuulemamme.

Analyysi

Musiikissa soinnuilla on funktiot, joita voidaan kuvata erilaisin analyysimerkein. Analyysin tarkoitus on toimia karttana sointujen kanssa sopivia säveliä etsiessä. Käydään läpi kappaleen sisältämä harmoninen informaatio.

Oheisesta kuvasta löytyy sinisellä merkittynä alkuperäisen kappaleen soinnut. Huomaa, että soinnut ovat samat läpi kappaleen, joten niitä ei ole erikseen kirjoitettu muuten kuin ensimmäiselle riville ja muutama sointu loppuun, jotka poikkeavat kaavasta.

Klikkaa kuvaa, jotta näet sen suurempana. Voit ladata sen tietokoneellesi, jos haluat.

Vihreällä merkittynä löydät soinnutuksen reharmonidun version. Seuraa kappaletta ja huomioi seuraavat elementit, jotka tekevät kappaleesta uudenkuuloisen:

  1. Tahtilaji on muutettu 12/8 pulssiksi. Alkuperäinen on 4/4. (Analyysissä alkuperäinen kappale on merkitty olevan 2/2, jotta vertailu uuden version kanssa on kätevämpää…)
  2. Alkuperäinen versio on duurissa. Uusi versio alkaa rinnakkaismollissa. Tämä on mahdollista, sillä melodia sopii myös molliin.
  3. Alkuperäinen versio pysyy tiukasti sävellajissa. Uudessa versiossa jo 3. tahdissa käytetään modaalilainausta. Modaalilainauksessa harmoniapalettia muutetaan kokonaisuudessaan hetkellisesti, joka tuo musiikkielämykseen yllätyksellisyyttä ja tuoreutta.
  4. Tahdissa 5 käytetään hybridisointua, joka tarkoittaa sitä, että soinnusta poistetaan sen 3. sävel. Tällöin sointu kuulostaa ”leijuvalta” ja vähän epämääräiseltä. Jännittävältä ja moderniltakin?
  5. Tahdissa 25 tehdään jälleen modaalilainaus. Tällä kertaa varsin eksoottisesti melodisesta mollista, joka ei sivua suoraan alkuperäistä sävellajia.
  6. Tahdissa 32 tapahtuu siirtymä alkuperäisen kappaleen mukaisesti duurisävellajiin. Duurisävellajin toteutus on kuitenkin reharmonisoinnissaan täynnä hienostuneita yllätyksiä.
  7. Heti tahdissa 33 viedään kuuntelija odottamattomaan, mutta vaikuttavaan paikkaan. Odotus on, että tästä alkaa duurisävellaji. Duurisävellajin sijaan tämä osio alkaakin modaalilainauksella doorisesta moodista. Nice!
  8. B-osassa tapahtuu useampikin modaalilainaus. Ne lukevat analyysinuotissa. Lisäksi tahdissa 34 käytetään sus4-soinnussa värisäveltä 10. Very cool.
  9. Tahdissa 35 tapahtuu omaan korvaani ehkäpä se kaikkein kutkuttavin asia. Ensimmäinen sointu voisi olla odotuksen mukaisesti I-asteen sointu. Tämän sijaan soinnusta on tehty ikään kuin hybridi, joskin tavalla, joka on epätyypillinen. Bassossa ohitesävelenä toimiva #1-sävel ei kuulu tuolla hetkellä vallitsevaan harmoniaan. Se purkautuu kuitenkin odotusten mukaisesti seuraavaan sointuun, jota on valmistellut tahdin 34 välidominanttisointu. #1-sävel toimii siksi, että sen siirtyessä seuraavaan sointuun, täyttyy odotus edellisessä tahdissa luodusta odotuksesta. Se toimii myös siksi, että kyseinen sävel soitetaan erittäin alhaalta. Tämä johtuu yläsävelsarjan ominaisuudesta, joka avaa harmonialle laajempia mahdollisuuksia toimia, mikäli referenssipiste harmonialle (eli basso) kulkee erittäin alhaalla.
  10. Tahdissa 47 oleva #1-sävel bassossa toimii myös, mutta hieman eri syystä. Tässä sävel on osa kromaattista linjaa, eikä muita perusteita tarvita. Tahdissa 49 kappale palaa takaisin rinnakkaismollisävellajiin. Tästä eteenpäin kappaleen harmonia on suurimmilta osin sama kuin alussa, joten sitä ei ole erikseen kirjoitettu analyysiin.

Päätelmä

Musiikin harmoniassa muuttujia on lukematon määrä. Tästä huolimatta harmonisen liikkeen taustalla on logiikka (teoria musiikista), joka vastaa useimpiin kysymyksiin siitä, miksi jotkin sävelet yhdessä toisten kanssa luovat tietynlaisia sävyjä.

Tämän blogikirjoituksen tarkoitus on antaa pieni näyte konsepteista, joita harmonian analysoinnissa käytetään. Hyppäsimme nyt melkolailla ilman lämmittelyä syvään päätyyn. Mutta kuten alkuperäinen Forever Young todistaa, harmonian ei tarvitse olla aina monimutkaista! Toisaalta, kuten Dirty Loops puolestaan näyttää, sekin ovi on avoin, jos rikas harmonia on se, mikä korvaa puoleensa vetää.

Omasta musiikillisesta taitotasostasi riippumatta toivotankin sinut tervetulleeksi keskustelemaan ajatuksista, joita blogi herätti.

Kummastako kappaleesta pidit enemmän? Vai kenties molemmista yhtä paljon? Haluatko tietää lisää nyt lukemastasi? Haluatko kysyä mitä tahansa muuta musiikkiin littyvää? Haluaisitko apua jonkin toisen kappaleen purkamisessa analyysin keinoin? Sana on vapaa.

Vielä loppuun mainostan Stadin Musakoulu LIVE -lähetyksiä. Pureudumme reharmonisoinnin maailmaan Stadin Musakoulu LIVE -lähetyksessä 3.7.2017 klo19.00 suorana osoitteessa www.Facebook.com/StadinMusakoulu. Tervetuloa seuraamaan!

Mukavia musiikkihetkiä kaikille!

Elias

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Sävellyspaja

Sinun sävellyksesi

Anna rakkaallesi lahjaksi ikioma hänelle tekemäsi sävellys. Sitä parempaa ja henkilökohtaisempa huomionosoitusta on vaikea keksiä. Jo aikojen alusta lähtien serenadilla on hurmattu sydämen valittu, ja toisaalta sydänsurujen käsittelemiseen musiikki on myös paras lääke.

Mikä tunteesi ja motiivisi onkaan, musiikki antaa sen tulkitsemiseen keinon. Meillä jokaisella on tunteemme ja tarinamme, joiden kokeminen kirkastuu luomalla niille sävelet; säveltämällä kappale.

Säveltäminen ei ole vain musiikkin teoriaa tai musiikin esittämistä harjoitelleiden ihmisten etuoikeus. Kuka tahansa voi säveltää! Toisaalta prosessin läpiviemisessä voi olla suuri apu toisesta ihmisestä. Mitä säveliä voin valita? Miksi? Miten?

Näihin kysymyksiin vastataan Stadin Musakoulun uutuustyöpajassa. Sävellystyöpajaan ovat tervetulleita kaikki! Sinulla ei tarvitse olla minkäänlaista musiikillista taustaa tehdäksesi oman kappaleen Sävellyspajan työkalujen ja henkilökohtaisen tuen avulla.

Sävellyspaja

Sävellyspajan sisältö räätälöidään tarpeidesi mukaan. Sinut johdatetaan sävellysprosessin läpi metodilla, joka ei edellytä sinulta musiikin teorian tuntemusta, eikä välttämättä edes soittotaitoa.

Lähdemme liikkeelle tavoitteesi hahmottamisesta. Voimme aloittaa polun etsimisen esimerkiksi valmiista sanoituksista, runosta tai ajatuksesta. Mikä tahansa voi toimia motiivina sävellykselle. Voit tulla mukaan myös ilman motiivia, jolloin aloitamme inspiraation rakentamisen aivan alusta.

Työstämme kahden 50min pituisen session aikana ideoitasi yhdessä ja tämän jälkeen saat kappaleesi nuotinnettuna itsellesi. Jos haluat hioa kappaletta pidempään, voimme jatkaa sessioita tarpeen mukaan.

Kappaleen työstäminen on suunniteltu siten, että sinulle esitellään sävellysprosessin eteenpäinviemiseksi erilaisia vaihtoehtoja, joista itse valitset mieleisesi suunnan askel kerrallaan. Ohjaajan rooli on olennainen valintojen rajaamisessa, mutta kappale on kuitenkin 100% omasi, joten sinulla on totta kai myös täydet tekijänoikeudet siihen.

Saat valmiista kappaleestasi nuotin ns. lead sheet -muodossa. Eli nuotin, jossa on melodia, mahdolliset sanat ja sointumerkit.

Ilmoittaudu mukaan ja anna itsellesi tai läheisellesi ainutkertainen ja takuulla unohtumaton sävellahja!

Parhain terveisin,

Elias

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.StadinMusakoulu.fi

Erilaiset aivot, osa 2 (21.12.2016)

Kirjoitin viime keväänä blogin oppimisvaikeuksista (http://blogi.stadinmusakoulu.fi/index.php/2017/06/16/erilaiset-aivot-osa-1/). Spekuloin siinä myös omalla oppimisvaikeudellani. Nyt on aika täydentää tarina.

Asia jäi mieleen itämään ja lopulta päädyin neuropsykologiseen tutkimukseen nyt joulukuussa. Tutkimuksessa testattiin monenlaisia sanoihin, numeroihin, väreihin, käsitteisiin, geometriaan ja logiikkaan liittyviä asioita.

Tulos oli yllättävä. Lukihäiriötä ei ole. Olin olettanut saavani vähintäänkin viitteitä lukihäiriöstä ja/tai laskemiseen liittyvästä ongelmasta, mutta ei. Laskemistestissäkin olin ns. normaalilla tasolla, vaikkakin hieman alakäyrällä.

Kaksi poikkeavuutta kuitenkin löydettiin. Minulla on tarkkaavaisuushäiriö, joka vaikeuttaa informaation nopeaa prosessointia. Kyse ei ole päättely- tai hahmottamiskyvyn heikkoudesta. Sen sijaan kanavassa jota pitkin informaatio käsiteltäväksi kulkee, on eräänlainen ”pullonkaula”, kuten neuropsykologi asian ilmaisi.

Esimerkiksi lukeminen on raskasta, sillä luettu teksti ei tahdo pysyä mielessä. Samaten on hankalaa hahmottaa nuotit nuottiviivastolla kokonaisuutena ja jatkumona. Sen sijaan keskityn tulkitsemaan yksittäisiä nuotteja. Tämä ei tietenkään ole toimiva yhtälö, mikäli tarkoitus olisi tuottaa sujuvaa musiikkia prima vistana.

Testissä löytyi myös toinen yllättävä asia. Suoriuduin keskiarvoa paremmin asioiden välistä yhteyttä testanneessa osiossa. Tässä testissä kahdelle käsitteelle piti löytää yhteinen nimittäjä.

Tästä avautui uusi näkökulma moneen asiaan. Se, että olen päätynyt säveltäjäksi nuotinlukua vaikeuttavasta tarkkaavaisuushäiriöstä huolimatta, ei välttämättä olekaan lopulta kovin erikoinen asia, sillä säveltämisessähän nimenomaan operoidaan asioiden välisten yhteyksien ymmärtämisellä. Ei sillä, miten nopeasti informaatiota pystyy käsittelemään.

Missä suhteessa sävelet ovat toisiinsa? Miten säveliä voi erottaa tai niputtaa? Mistä löytää teosta yhtenäistäviä elementtejä? Säveltämisessä (ja musiikin teoriassa) ei ole olennaista saapua johtopäätökseen nopeasti. Olennaista on löytää yhteyssäikeitä, joita sitten voi työstää edelleen.

Testin johtopäätöksistä jää jäljelle se vanha tuttu totuus, johon päädyin jo blogin ensimmäisessä osassa keväällä. Asioiden ymmärtämiseen on monta tietä! Aivot toimivat liian monimutkaisesti, jotta niiden mahdollisuuksista tai rajoitteista voisi tehdä lukkoonlyötyjä johtopäätöksiä vain muutamaa ominaisuutta testaamalla.

Jos esimerkiksi rakastat musiikkia, mutta koet harjoittelemiseen motivoitumisen vaikeaksi, voi olla hyvä pysähtyä ja kysyä seuraava kysymys. Onko kyse todella innostuksen puutteesta ja oppimisvaikeudesta vai ehkäpä vain erilaisesta tavasta oppia, jolle ei ole ollut mahdollisuutta antaa tarpeeksi (tai laisinkaan) tilaa ja huomiota?

Oma rakkauteni musiikkiin oli onneksi tarpeeksi vahva selvitäkseen läpi lapsuuden orkesteri- ja teoriatunneista. Tuolloin olisi varmasti ollut hyödyksi ymmärtää tarkkaivaisuushäiriöni luonne tarkemmin, jotta opiskelua olisi voitu muovata paremmin ottamaan huomioon pienen pääkopan sekavat olosuhteet. Mutta kehitys kehittyy.

Nyt tästä perspektiivistä tiedän, että lapsen motivaatiota (tai sen puutetta) musiikkiin ja soittamiseen voi olla vaikea ymmärtää. Ihminen voi rakastaa musiikkia yli kaiken, mutta ahdistua tietyissä musikaalisissa tilanteissa suuresti. Vastaavasti ihminen voi soittaa ilolla ja innolla, mutta olla välinpitämätön itse musiikin suhteen.

Tämän takia lasten (ja miksei aikuistenkin) opettamisessa on tärkeää pyrkiä pois kaikesta turhasta kaavamaisuudesta, kunnes oikea polku alkaa ns. vetää soittajaa luontaisesti. Musikanttia ei ole syytä painostaa soittamaan missään tilanteessa, jos soittaminen ei tunnu luontevalta. Eikä ole syytä myöskään hioa soittajan tekniikkaa, vaikka se tuntuisi kuinka sujuvalta, mikäli tekniikalla ei ole yhteyttä musikaaliseen ilmaisuun.

Ei pidä unohtaa, että loppujen lopuksi musiikkiharrastuksen tarkoitus on avata ihmiselle yksi aivan erityinen kanava, jonka kautta voi elää täyttä ja tuntevaa elämää. Elämän kokeminen äänen kautta on ihmisen primitiivisin kyky ja musiikki on tämän kyvyn perussovellus.

Hyvää joulua kaikille! Mahtavan onnellista uutta vuotta tietysti myös!

-Elias